Kiirettä pitelee niin töissä kuin kotosalla. Kolmas aamu putkeen töissä tänään. Huomenna vielä jaksaa ja sitte yö. Hohhoijjaa! Ei siinä mitään, et töissä on kiirettä, mutkun sama tahti jatkuu kotonaki.
Maanantaina tuli iltasella vieraita yökylään. Siinäpä se sitten iltaa istuskellen meni sekin ilta.
Tiistaina melkein suoraan töistä suunnattiin jäähallille kuopuksen ekoihin lätkäharkkoihin. Käytiin lauantaina jo vähän varustetta ostamassa. Kypärä (verkolla) sekä maila. Alennuksen jälkeen 105 euroo! KÄÄK! No aateltiin, että pakkohankinta joka tapauksessa se kypärä. Ja maila oli halvin hiilikuitumaila mitä löyty.
Harkkojen jälkeen käytiin sitten paikallisessa urheiluliikkeessä vähän tsekkaan muiden lätkävarusteiden hintoja. Yli 30 euroo järjestään kaikki osat kappaleelta. HUH! Äkkiseltään laskien varustepaketille kaupasta ostettuna olis tullu hintaa semmoset 200 euroa. Onneksi bongasin hallille mennessä jo ilmotuksen myytävänä olevasta varustepaketista. 10 kertaa käytetty ja lähti halvalla verrattuna uusiin. Käytiin siis paketti ostamassa. Nyt on pojalla sitten kaikki pelit ja vehkeet mitä tarvi harrastuksen aloittamiseen. Toivottavasti intoa riittää, ettei ihan hukkaan mene. Yritetään ainaki vanhempina olla aktiivisia tämän suhteen jo siksikin kun aika hintavaa näyttää olevan.
Tänään sitten oli töissä kiirusta. Olin vastuussa vähän kaikesta tänään. Taskussa kolme eri puhelinta, mihin normaalisti vastaa kolme eri ihmistä. Tänään siis minä. Yhteenväliin jo pisti vähä naurattaan koko touhu kun yhessä puhelimessa selitin asiaa ni rupes toinen puhelin pirisee taskussa ja vähän ajan kuluttuu myös kolmas. Hoh! Meinas jossain vaiheessa päivää jo vähän hikiä puskea, mutta kuten eräänlainen mottoni menee: Asioilla on tapana järjestyä, ja kunnialla päivän sai pulkkaan. Se taas on eriasia saanko päätöksistäni huomenna huutia... :D
Jääkukka
Olen muuten lupaillut muistaakseni kertoilla hieman viimeisimmästä pohjosen reissustakin...
Käytiin tosiaan tässä viikonloppureissulla pohjosessa. Komea oli ruska siellä vielä silloin. Pari päivää myöhemmin kuulemma oli lehet jo varisseet. Kuvia en valitettavasti voi nyt tähän näytille laittaa kun siirsin kaikki kuvat koneelta mun uuelle Passportille. Siis ulkoiselle kovalevylle. Enkä kehtaa nyt ruveta niitä sieltä värkkäileen.
Käytiin keräämässä vähän puolukoitaki samalla kun ajettiin koivuja mettästä. Siellä on nyt meän mettissä hakkuut menossa ja koivut sitten pääsee joskus lämmittämään leivinuunia. Halontekotalakoot on siis jossain vaiheessa viel tuloillaan. Ja sitä talkoilua kyllä taitaa puupinon edelleen vain isotessa riittää. Paistoimma makkaraa ja nautiskelimma mahtavasta ulkoilusäästä lasten kans. Kummipoika pienimpänä oli myös mukana. Ja tietty koiruudet Rita ja Viksu Vekotin.
Makoisat unet...
Nyt pitää vähän rauhoittua ja lähteä koirulin kanssa lenkkeilemään, jonka jälkeen todennäköisesti syvennyn käsityön maailmaan. Ainakin salkkareiden ajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tuovat iloa!